donderdag, november 08, 2007

Sadasseitsemästoista

10 vuotta sitten 1997
Seurustelin ex-exäni J:n kanssa ja asuin Töölössä. Olimme ehtineet seukata pari hassua kuukautta. Opiskelin ravintolakoulussa, enkä tainnut näihin aikoihin olla missään töissä (harvinainen breikki). Takana oli yksi elämäni levottomimmista kesistä ja syksy oli palautumisen aikaa.

Tässä vaiheessa tietokone oli vain yksi pahuksen loota pöydällä. Nettiyhteyttä ei ollut kotona, ja koulun yhteys oli niin hidas, ettei sivujen latautumista jaksanut millään odottaan.


5 vuotta sitten 2002

Pikku-Ukko oli vajaan vuoden ikäinen ja olin kovin huolissani olemattomasta kehityksestä. Näihin aikoihin Pojalla oli pari-kolme sellaista kummallista kirkumiskohtausta, jotka vuosia jälkeen päättelin epileptisiksi. Oltiin Lapissa, mutta suunniteltiin tuloa Helsinkiin. Joulukuussa 2002 osoite muuttuikin.

Tässä vaiheessa mulla oli eka läppäri ollut 2-3v ajan (kesästä -99?), mutta myös pöytäkone. Olin 1,5v ajan ansiokkaasti koukuttanut itseäni nettiin, etenkin vauva-lehden aihe vapaalle. Surffasin myös tietoa kaikista mahdollisista neurologisista degeneratiivistista sairauksista lapsilla.


3 vuotta sitten 2004

Kamala kesä sairaalassa takana. Vietimme siellä melkein 3kk putkeen, ja pitkin syksyäkin tuli polikäyntejä. Pojalla taisi kuitenkin juuri kolme vuotta sitten olla hyvä jakso. Kehitystäkin tuli jonkun verran. Poika oli niin kaunis (pirteämpi vielä tuossa vaiheessa): pellavapää, kirkkaan siniset silmät, valloittava hymy. En muista onnistuinko käymään koulussa, vai olivatko päivät pelkkää sumua. Luulen, että vietin aika paljon aikaa netissä.


1 vuosi sitten 2006

Seurusteltiin Ukon kanssa. Takana oli vasta yhteinen reissu Saksaan, mikä oli ihan hyvä juttu meidän suhteemme kannalta. Asuin urbaanisti kanavan varrella. Myöhemmin Ukko sanoi, ettei hän koskaan pitänyt meillä olemisesta. Minä taas en pitänyt hänen luonaan olemisesta. Pojalla oli kotona hoitaja. Yritin etsiä työharjoittelupaikkaa, mutta se oli jotenkin ihan toivotonta.

Ukko taisi vuosi sitten olla jo asentanut Ubuntun mun läppäriin. Totuttelin sen käyttöä.


Tähän asti tänä vuonna
Olemme muuttaneet omakotitaloon. Käyn töissä. Pikku-Ukko on sairastanut vähemmän kuin pitkiin aikoihin, vaikka nyt noita takapakkeja onkin. Olen valmistumassa joulukuussa. Riitelemme Ukon kanssa enemmän, mutta olemme tyytyväisempiä (kait). Suhteeseemme on alkanut ilmestyä näitä tyypillisiä "älä nyt taas vaan ala" -juttuja. Raahaudumme pariterapiaan (kutsun sitä sillä nimellä) kerran viikossa, kuten ennenkin. Puhumme siellä enemmän.

Olen niin tottunut Ubuntuun, etten enää jaksa Windowsia lainkaan. Nettiriippuvuus... Noh.

Eilen

Puhuin siskon kanssa puhelimessa, mikä on harvinaista. Tein koko päivän kotona opinnäytetyötä ja kuuntelin korvat soiden meidän vedenpuhdistuslaitoksen ääniä.

Tänään

Olen vain aivan sairaan väsynyt. Tapasin ONT-ohjaajan, rupateltiin tovi. Kävin katsomassa Pikku-Ukkoa ja Pojan Mummoa (eli ex-anoppia). Silmälaseista putosi lasi. Käytiin Bauhausissa, missä en nähnyt pidemmälle kuin 3m tarkkaan eteenpäin. Kaupoilta ajaminen pimeydessä huonolla näöllä oli ihan perkeleestä.

Huomenna

Menen töihin, jossa joko rustaan verkkokauppaa tai laitan joulukoristeet. Käyn näöntarkastuksessa ja uusimassa piilolinssimääräyksen. Korjautan prillit. Teen opinnäytetyötä. Meillä alkaa lapsiviikonloppu.

Ensi vuonna

En tiedä, nyt ainoa ajatus on "olen vain väsynyt".

Geen opmerkingen: