dinsdag, november 06, 2007

Sadasviidestoista

Meillä on taas pitkästä aikaa kylässä Leipuri Hiiva, hän asuu Kumputiellä.

Siis totisesti. Pullista ja kakuista en niin tiedäkään, mutta tämän hyyryläisen ihan mielellään pistää talveakin vasten pihalle.

Kävin aamusella nimittäin lääkärikeskuksessa ja sain meille molemmille lääkkeet <3
Iih. Anaa, olla nainen.


*****


Istumme kärttyisinä sohvalla. Ukko on viettänyt koko päivän sisällä valvoen vedenpuhdistuslaitosta asentavaa kaveria. Tai en nyt siitä valvomisesta niin tiedä, mutta onpahan ollut paikalla. Vesi, joka on ollut poikki koko päivän, valuu putkista ruosteisena ja kuvottavana. Odotamme sen kirkastumista. Boileri piti tyhjentää aamulla, joten kaikki tässä talossa oleva vesi on jääkylmää.


Huomenna on paremmin, nimittäin siltä osin, että putkesta tulee sekä lämmintä, että toivottavasti entiseen tapaan kirkasta vettä. Mitä nyt se vähän huolettaa, ettei jostain syystä lattiakaivo tunnu vetävän siihen tapaan, mitä vesijärjestelmä vaatisi. Jokaista puhdasta litraa kohden tulee nimittäin kaksi litraa "huonoa" vettä, joka on ohjattava sitten jorpakkoon (= takapihamme poikki kulkevaan puroon se menee). Tässä illan suussa voimmekin virittää aiheesta vaikka juuri tällaiselle väsymysasteelle oivasti sopivan parisuhdekriisin. Niin että onko se ongelma viemäröinnissä vai missä. Ja siitäkin viis, mutta kenen on SYY? Sun, mun, asentajan, vesi-installaation myyjän, naapurin matin, hentun liisan, kanan, munan, vai kanan joka sen kanan munana muni?


******


Väsyttää mielettömästi. Poika on nyt isovanhemmilla tämän viikon. Mulla on selvästi häiriintynyt unihygienia, koska nukun kevyesti, herään rapsahduksiin, ja niihin aikoihin, kun Pikku-Ukolla tavallisesti alkaa aamuöinen kohtailu/yskä, avaan silmäni ammolleen ja valvon. Ensi sunnuntaihin mennessä olenkin varmaan oppinut jo nukkumaan mukavasti. Sitten saakin taas opetella pätkäöihin.

Pätkätöihin.

Olen syksystä lähtien työllistäytynyt, mikä on yksinomaan positiivista. Homma on näin salaperäisesti sanottuna vähän kuin yrittäjänä toimimista ilman taloudellista vastuuta. Olen naksutellut nettikauppaa kasaan, miettinyt tuotevalikoimaa, tehnyt tilauksia ja sen sellaista. Olisi kiva, jos homman saisi jossain vaiheessa pyörimään, niin ei tarvitsisi edes miettiä kenellekään toiselle työllistymistä.

Hyvä alainen on sellainen, joka tietää oman tärkeytensä pelissä ja pelaa siksi omaa paikkaansa. Mä en ole sellainen, vaan haluaisin suunnitella koko pelin uudestaan. Siksi onkin hauskempaa olla töissä nyrkkipajassa, jossa voi vaikuttaa asioihin. Eivät ne ratkaisut aina mitään fiksuja tietenkään ole, mutta omia kuitenkin.


*****

Ylihuomenna on taas möte lopputyön ohjaajan kanssa. Nyt on korkea aika väsätä jotain hienoa, juurevaa, suorastaan kipeän analyyttistä ja aitoa tulkintaa.

Ei tällaisena väsyneenä pitäisi päivittää lainkaan.

Geen opmerkingen: