woensdag, november 29, 2006

Kahdeksastoista postaus

Tää on jo kolmas kerta, kun alan kirjoittaa. Katsotaan, sippaanko taas kesken.

Eilen istuin sohvalla umpiväsyneenä ja mulkoilin kellosta, milloin kannattaa mennä nukkumaan. Univelka painoi päälle ja unetti armottomasti, mutta en viitsinyt mennä vielä kello 17 tutimaan, koska vaarana olisi ollut herääminen ennen kukon laulua.

Olen joskus kuullut joidenkin ihmisten väittävän, että aamuyöllä herääminen on ihanaa. Sen ajan voi kuulemma käyttää sitten kaikenlaisiin kivoihin harrastuksiin, kuten neulomiseen, leipomiseen, lukemiseen jne. Kyllä munkin mielestä ns. pikkutunnit ovat kivaa aikaa käyttää kaikenlaisiin kivoihin harrastuksiin, mutta mielellään niin, että niiden JÄLKEEN mennään vielä nukkumaan. Ei ennen.

Valuin sitten illalla noin ysiin netissä sekä mussutin vuoroin Fazerin sinistä, Lindtin pistaasisuklaata, Tuplaa ja kylmää paahtopaistia (poroa). Sitten sammutin tietokoneen, valot, viimein itseni.

Heräsin aamulla ekan kerran klo 5 huonoon omatuntoon. Olin unessa alkamassa rakastelemaan exäni kanssa jossain himputin uima-altaalla, lomakylässä. Meillä oli exän kanssa selkeä sopimus sen suhteen, että tämä paneskelu on vain ainutkertainen tapahtuma, no ainakin toistaiseksi. Ei siis minkään vanhan jatkumo. Tarkoituksena oli vain pikaiset varvit, koska Ukko oli kai käymässä jossain sillä välin ja tulisi takaisin pian. Sanoin exälle, että itsepähän se sanoo ettei ole mustasukkainen, joten kai sitä ominaisuutta sitten voi hyödyntää. Tuskin se mitään huomaa.

Yhtäkkiä kesken touhujen tajusin, ettei meillä herrantähden ole kondomia. Voi hyvänen aika, mikä morkkis! Kysyin exältä, onko hänellä ollut paljonkin suhteita viime aikoina, johon hän vastasi myöntävästi. Eikä tietenkään kortsua käytössä.

Aloin heti kuumeisesti miettiä, millä ihmeen ilveellä saisin pihdattua seksiä aina tautitesteihin asti. Olisihan se aivan übernoloa, että kumppani saisi esim. klamiksen ja siten selville, että vieraissa ON käyty. Jokainen järkevä ihminenhän pettää vain kortsun kera. Totesin sitten exälle, että tätä panoa en nyt oikein pysty jatkamaan, fiilikset meni, sorry vaan.

Pohdin todella antaumuksella, millaisen selityksen yhtäkkiseen haluttomuuteen antaisin. Ja vielä kesken romanttisen lomamatkan! Pikku hiljaa alkoi harmittaa, että pitikö nyt tämäkin tulla tehdyksi, naida exän kanssa täysin vastuuttomasti. Ja sitten vielä menettää hyvä fiilis kesken kaiken. Voi jospa olisi tajunnut jättää väliin. Vai oliskohan niin ihanasti, että tää kaikki oli vain UNTA?

Peukutin ihan hulluna, että tapahtuneet ovatkin vain villin mielikuvitukseni tuotetta. Ettei tarvitsikaan käydä testeissä. Että se ex oikeasti oli vain unta. Etten mä ole sittenkään pettänyt. Avasin silmät ja katsoin kännykkää. Kello on tasan viisi. Omatunto kolottaa. Ehkä jos nukahtaisin uudelleen, se vaikenisi.

Heräsin toisen kerran heti klo 8 jälkeen. Uni tuntui vieläkin vähän todelliselta, mutta onneksi vähän kaukaisemmalta. Ponkaisin ylös. Ei, en ole uima-altaalla saati sitten lomamatkalla. Ukko oli lähettänyt illalla viestin kännykkään, mutta olin ollut jo sikeässä unessa. Huh, mikä helpotus.

Oudoista unista pitää varmaan mainita toissaöinen. Siinä matkustin Ukon kanssa Hollannissa junalla, jota aggressiivinen tappajatuulimylly yritti pistää palasiksi. Sitä edellisenä yönä pyysin Ukkoa tuomaan tuliaisiksi kukkaa hollantilaisesta kahvilasta. Minähän siis en edes polta. Mutta unessa ehdottomasti halusin "vähän rentoutumista synkän syksyn keskelle".

Jep jep.

Nyt pitäisi ryhtyä jollain tavalla produktiiviseksi. Pitäisi viedä Ukon judopuku hänen työpaikkansa respaan. Pitäisi ehkä siivota vähän, koska viikonloppuna en ehtinyt ja nyt on mainio sauma. Pitäisi lukea. Pitäisi vaikka mitä. Kiinnostaa miljoonasti.

Sitten ihka elävän elämän uutisia:

1. Meille tuli leveämpi sänky ja vaihdossa meni 120-senttinen + Pojan pikkusänky. Vaihtokumppaneina ovat vanhempani. Meille tuli 160-leveä vanha parisänky (johon pitää ostaa uusi patja) heidän vierashuoneestaan, jonne nyt sänkyvaihdon jälkeen mahtuu yhtä ja toista. Minisänky menee kai vintille.

2. Olen menossa kahteen työpaikkahaastatteluun. Ensimmäinen on 1.12. ja toinen 5.12. Molemmat paikat vaikuttavat mielenkiintoisilta.

3. Hylkäsin eilen ainokaisen poikani tilapäishoitoon. Toivottavasti hän viihtyy siellä.

4. Olen addiktoitunut katselemaan "Raving Rabbids" -trailereita. Jos joku ihana löytää vielä sen, jossa taustalla soi tämä musiikki - sen löysin ja hukkasin - olisin kiitollinen linkistä. (Please). Sitä en osaa sanoa, onko se muka parempi kuin ne muut trailerit.

5. Tiedustelin Ukolta, haluaisiko hän mun pitävän yhtä lyhyttä hamosta kuin eräs kuuluisa kahden lapsen äiti, joka on värjännyt taas tukkansa blondiksi, mutta hän ei ole vieläkään vastannut mitään. Joko hän ei ole ehtinyt tai sitten hän kokee sen jotenkin loukkaavaksi, että lähetän hänelle "tuollaista" meiliä.

(Tähän voisin vielä sanoa, että aivan suhteemme alkuaikoina hän lähetti kyllä mulle linkkejä kaikenlaisiin youtube & yahoo videoihin, joissa oli sirpakoita tyttösiä heiluttelemassa tissejä. Kai se sitten oli ERI asia - se ei ole mitenkään loukkaavaa, mutta sitten vastaavien linkkien lähettäminen miehelle on sitä. Kun se on kuin kannanotto siitä, että mies on vain tissien perään)

(No totta munassa se on juuri sellainen kannanotto ainakin silloin, kun minä sen lähetän. mutta en vain myönnä sitä ;-)

(Ilmaan jää vain kysymys siitä, että minkä hemmetin takia se lähetteli MULLE niitä? Sitä en käsitä vieläkään)

Päivän kysymys:

Saako ihminen, joka ei käsitä lainkaan, mitä tarkoittaa "KERNELIN KÄÄNTÄMINEN", käyttää Ubuntua?

Yst. vast. vast. laatikkoon

Kiitos, näkemiin ja anteeksi.

2 opmerkingen:

Anoniem zei

Ööh joo saa, ei kerneliä nykyaikana tarvitse itse käännellä eikä väännellä, jos ei sitten tarvitse jotain TOSI erityistä. Mie käänsin viimeksi pari vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole ollut tarvetta.

ninna_a zei

Mun pitäis varmaan katsoa ensin jostain, mikä se kernel edes on... (ihan oikeasti)

Yleensä mä vain nyökkäilen hiljaisesti, kun kuulen sanan.