Seitsemäskymmenesneljäs

Käytiin siellä Tallinnassa. Lauttamatka Superfastilla oli OK, tosin miinuspuolena se, ettei terminaalin matkustajaputki ole vielä valmistunut. Bussikuljetuksen venttaaminen lautasta ulospääsemiseksi oli todella tylsää (molemmissa päissä). Ensi kuussa ongelma poistunee.

Ilma oli suotuisa sekä pe että la, joten käpsyttelimme edestakaisin sekä vanhaa että uutta kaupunkia. Kevätostoksiakin tuli tehtyä, molemmille takit, mulle farkut ja korvikset, Ukolle kello, uikkarit ja kengät. Kaupoilla teimme sopivan jaon; Ukko meni elektroniikkaosastolle kuolaamaan siksi ajaksi, kun etsin sopivia rättejä.

Ne farkut löysin Virukeskuksen pta:sta. Kauppa on suoranainen taivas persevälle, reitevälle ja vähälännälle naiselle (kuten minä), joka ei tahdo löytää tavarataloista saati merkkiliikkeistä sopivaa mallia tai kokoa.

Pta:n kaupassa kaikissa farkuissa on kokolappu, jossa kerrotaan, minkä pituiselle ihmiselle housut on tarkoitettu ja minkä levyinen vyötärö/arse tällä henkilöllä olisi. Miten ihanaa. Minä valitsin sovitettavaksi kolme paria housuja kokoa 81cm/106cm ja 164-172cm. Kahdet niistä oli niin mukavat, että oli ihanpakkosaada. Hinta oli muistaakseni 690 Kroonia, eli noin 44€, joten sekin tietysti puolsi valintaa.

Hotelli oli tosi style, huone pieni, siisti ja kylpyhuoneessa amme. Perjantai-iltana kävimmekin suht. nopeasti syömässä italialaista Raekoja Platsilla olevassa ravintolassa, jonka nimeä en tietenkään just nyt muista. Molempien pastat ja jaettu pannacotta olivat herkullisia, sekä valittu punkku ihanaa. Hotlalle tultuamme pistimme kylpyveden valumaan, laitoimme sinne vaahtoja ja ahtauduimme ammeeseen juomaan skumppaa.

Siinä vaiheessa kun lopetimme lillumisen, sain viimeisillä voimillani raahatuksi itseni sänkyyn. Ennen tajunnan menetystä kuulin vaimean kysymyksen "onko kaikki hyvin", mutta kykenin vain kuorsaamaan vastaukseksi. Ukko sen sijaan katsoi maikkarilta vielä jonkun myöhäisillan pumpum-skriik-aaargh-iiks-kräsh-leffan loppuun.

Lauantaina suuntasimme Stockalle, kuten kaikki kunnolliset suomalaiset turistit. Muutaman tunteroisen siellä kulutettuamme otimme taksin Tallinnan parhaaseen pannukakkuravintolaan Kompressoriin, jossa on ihan varmasti hinta/laatusuhteeltaan ja maultaan ihan ylivedot pannkoogid, eli lätyt/letut. Osoite Rataskaevu 3, löytyy kivenheiton päässä Raekoja Platsista. Syötyämme lampsimmekin enää hotellille hakemaan laukun ja otimme taksin satamaan.



Tänään hain äitini kanssa Pojan tilapäishoidosta. Oli niin ihana ilma, että teimme meille päästyämme tunnin mittaisen lenkin. Otin myös pari hassua kuvaa.


Jostain syystä viime aikoina tosi iso osa ottamistani kuvista on ollut tärähtäneitä. Muistan, että edellisen kameran kanssa ei sitä ongelmaa ollut. Se oli halpa peruskamera ilman zoomia tai muitakaan ominaisuuksia, filmi vain sisään ja näpsnäps. Tämä on perusdigikamera, jonka käyttöohjeita en koskaan ole vaivautunut lukemaan. Ehkä pitäisi.

Nyt Ukko saapui kunnioittamaan meitä läsnäolollaan. Taidan sulkeutua hänen suosioonsa tuonne töllöttimen, sohvan ja jääkaapin muodostamaan pyhään kolminaisuuteen. Vai oliko se Bermudan kolmioon?